Olen elossa, vaan elänkö?

Kesälomani koostuu kärjistetysti kahdesta osasta: heinäkuun loppupuolelle asti olen ollut/olen edelleen töissä,  ja vapaapäivinäni törttöilen ja viuhon ties missä ja milloin kenenkin kanssa.  Sunnuntaina 21. heinäkuuta palvelukseni Pakkahuoneen kahvila/vierasvenesatamassa päättyy ja lähden täysin repuin kolmiviikkoiselle seikkailulleni halki Valtion Rautateiden aikatauluongelmien, Pääkaupunkiseudun asfalttipölyn ja saariston lauttaliikenteen. Kerron aiheesta myöhemmin lisää. 

Viikko sitten aloin murehtia kesän vilistävän ohitseni, koska odotan niin paljon viimeisiä viikkoja, joiden aikana tulee tapahtumaan niin paljon kaikkea kivaa. Tajusin, ettei ole mitään järkeä vain odottaa tulevaisuutta. Jokainen hetki on tärkeä, eikä siksi yhtäkään sellaista kannata jättää elämättä vain siksi, että jotain parempaa on muka tulossa. Siispä päätin ryhdistää asenteen elämääni, ja kääntää vänkyräisen kompassini kohti valoa. (Olipa hienosti sanottu, vaikka sen itse sanoinkin.)

 Ryhdyin yrittämään aktiviisesti elämään juuri sitä hetkeä, joka nyt on käynnissä. Pakenen kauhuissani ajatuksia, jotka koskevat jollain tavalla mennyttä tai tulevaa aikaa. Niitä saa kyllä muistella/suunnitella jossian määrin, mutta niissä ei saa elää. Ei missään nimessä. Tämä on kuitenkin vaikeaa. Siksi olen myös alkanut vältellä aktiiviseti kelloon katsomista. Se auttaa huomattavan paljon -  mitä väliä on ajalla, jos vain tämä hetki on tärkeä? 

Kuva ei liity aiheeseen, mutta sitä saa silti katsoa, vaikkei se niin ihmeellinen olekaan. 

Viikon kokemuksella voin sanoa, että hetkessä eläminen ei todellakaan ole yliarvostettua. Nykyajan ihmisille se, sekä asioihin keskittyminen ylipäätään on kuitenkin suhteellisen hankalaa. Täsät syytän älyluureja, jollaisen itsekin omistan. Siispä, tässä muutama yksinkertainen ohje: 

1. Älä katso kelloa.

2. Tee yksinkertaisia asioita. Ei sellaisia hektisiä, joissa pitää keskittyä isoon kokonaisuuteen samaan aikaan, (Kuten kahvilan kassan takana seisominen, IMO.)

3. Jos tunnet haluavasi tilanteesta pois, et elä hetkessä. Kohtaa epämiellyttävä tunne, sukella siihen ja kohtaa se. Elä sitä. Tuntuu hassulta, mutta toimii.

Arjen filosofi allekirjoittaa.