Näin procrastinoidaan lukuloma

Iisii on sille, ku itsensä löytää. Lakkaa hakkaamast päätään pöytään.
Henkistä rikkautta, materiaköyhää. Lakkaa esittämäst nöyrää,
vaan on sitä puusydämellä. Aivot on vaan työkalu millä mennään.
Ja sillä mennään kohti valoo. Kuinka suurta voi olla elämän jano?

Tarkoituksenani on ollut jo melkein vuoden verran (siis tasan niin kauan kuin rakas blogini on ollut olemassa) väsätä blogiini oma, hieno, uniikki, minun näköiseni ulkoasu ja banneri, mutta se on aina... siirtynyt... ja siirtynyt. ................... Ehkä vielä jonain päivänä. 

Toinen asia, jota olen odottanut jo pitkään, on eksä ja paljasvarvaskelit. Kyllä kylmä ja pimeys saisi minun puolestani jatkua vielä pitempäänkin, jos varpaani vain kestäisivät kylmää. Valitettavasti en ole hobitti, joten kengät ovat näillä leveyspiireillä aika must, ja se surettaa. Haluan päästä jo tuntemaan varpaissani pinnat ja jaat ja mannut, haluan pääsät kulkemaan. 

"Pitäisi kai mennä jonnekin, mutta kun en oikein viihdy missään."

Penkkaripäivä tuli ja meni. Peikko oli luonnollisesti, no, peikko. Roolimallinani oli peikoista parhain, Rölli. Tbh minun ei pitänyt tehdä minkäänlaisia rahallisia sijoituksia pukuani varten, koska melkein kaikki löytyi kotoa omasta vaatekaapista. Pöllin iskän henkselit ja kiinnitin sukkahousunpuntin hännäksi, vähän luomiväriä naamaan ja varpaisiin ja se oli siinä. Valitettavasti kamerassani ei kovinkaan montaa tärähtämätöntä kuvaa asustani. Tiedättehän, äidit ja järkkärit. 

Siirtyäksemme asiasta toiseen, koen uskomattoman suurta materialismionnea, kun olen vihdoin päässyt eroon 7 vuotta vanhasta, hermojani viimeiset pari vuotta koetelleesta etana-MacBookistani. Hirveä kapine, kertakaikkiaan. Tällä hetkellä silmieni edessä lepää Severi, itse kokoamani tietokone, jonka kasaamisesta en voi olla liian ylpeä. Näyttönä toimii toistaiseksi telkkariruutu ja sekä näppis että hiiri ovat vielä lainattuja koska en ole niitä ehtinyt ostaa, mutta ah miten olenkaan onnellinen. 

Emolevy ennen prosessorin asemtamista. 

Mistä on tietokoneet tehty?

Aineelliset: Kotelo, emolevy, prosessori, virtalähde, kovalevy, 2 muistikampaa, DVD-asema, monta ruuvia, monta johtoa ja osaava ystävä. (Ja piippain. Piippain on söpö. <3)

Aineettomat: Motivaatiota tekemiseen, näppärät sormet, ongelmanratkaisukykyä, paljon seikkailumieltä ja hiukan riskinottokykyä. 

Osat paikallaan, johdotus saa alkaa.

Nyt osaan kasata tietokoneen! Tästä on varmasti apua sitten kun zombie-apocalypse koittaa tai jotain. 

Emolevy, muistikammat ja prossun tuuletin.

Hassu postaus. Tarkoituksena oli kirjoittaa jotain kivaa filosofiasta, jota olen päässyt maistelemaan, mutta päädyinkin postaamaan vain kuvia. No, aina ei voi onnistua. Siispä ensikertaan. 

Olen nainen - siinä kaikki olennainen

Minussa on ongelma 

Jokin virhe ohjelmoinnissa
Puutteita koodissa
Korvaan maskuliinisuudella
Tuntuu että tekijät unohti otsaan kirjoittaa
Olen nainen, varo minua!

Lapset, tänään puhumme hiukan naisesta. Ajattelin, tai en oikeastaan ajatellut, vaan AION tuoda vähän näkökantaa tähän nykyajan niin kovin moderniin ja liberaaliin maailmaan, jossa äärifeministit juoksevat kuka kyltein, kuka kantaaottavin kolumnein innoissaan naisten oikeuksien perässä. Hyyyvä, hienoa tytöt, just noin. Ihan kiva et saadaan naisillekin äänioikeus. Aijaa, veitte sen oikein niin pitkälle että nyt nainen saa asettua ehdolle presidentinvaaleissa? Cool. Ai että mitä vaaditte? Lisää oikeuksia? Hei mitä te teette, mimmit hei, lopettakaa, älkää tehkö noin, ette tarvii tollasta oikeutta, ei, LOPETTAKAA!

"Jos miehet saavat kulkea kadulla yläosattomissa, miksei nainen saa? Tytöt hei, täähän vaikuttaa selvältä epätasa-arvolta!"

"Hei, tää on musta aika epäreilua et USA:n armeijan kuntotestit on laitettu niin korkeiks ettei kovin moni nainen voi päästä läpi niistä. Tää on epäreilua, naiset ei pysty, tehkää naisille oma kuntotesti nyt heti!"

"Mitä että??! Siis sanoitsä et naisia ei oo yhtä paljoa poliiseina kuin miehiä?!! Hei hei, EPÄTASA-ARVOA! Ottakaa toi nainen töihin koska kiintiönainen pitää olla!"

Siis mitä? Nyt muijat ihan oikeesti. 

Enemmän, lisää, moar. Naiselle mikään ei tunnu riittävän. Feministi harvemmin edes horjahtaa hypätessään hyvän maun rajan toiselle puolelle. Hop-------------sis. Sen jälkeen kun nainen on onnistunut nostamaan itsensä nyrkin ja hellan välistä miehen rinnalle, hän on alkanut elää siinä uskossa, että pystyy mihin vain. Nainen pystyy tekemään töitä ja valintoja sekä tuomaan perheelle leivän pöytään miehen lailla. Kyllä nainen on sitten etevä. Kiva juttu. 

Sitten nainen on alkanut miettiä, kuka ne lapset kasvattaa. No nainen. Mies pystyy tekemään töitä ja päätöksiä, mutta nainen pystyykin tekemään töitä, päätöksiä SEKÄ LAPSIA. Naisella syttyy lamppu: entä jos olenkin parempi kuin mies?

Nainen tekee jatkuvasti uusia aluevaltauksia yhteiskunnassa. Hän menee armeijaan miehen puolesta, hän kunnostautuu politiikassa, hän kasvattaa lapset vaarallisen usein kokonaan yksin ja huolehtii samalla vässykästä miehestään, jonka paikka yhteiskunnassa on viety, koska nainen on kokenut suurta tarvetta vallata oman paikkansa lisäksi myös toisen sukupuolen elintila. Miestä ei enää juurikaan tarvita, koska hänessä on vain yksi piirre, jossa nainen ei ole onnistunut häntä ylittämään. Piirre, jota nykyajan kone- ja teollisuusyhteiskunnassa ei edes tarvita enää: Fyysinen voima. Mies on hyödytön. Tämä näyttää olevan feministin käsitys.

Olen hiukan huolissani suunnasta, johon yhteisunta ja sukupuoliroolit ovat kehittymässä. Nainen luulee osaavansa, luulee voivansa, luulee pystyvänsä, mutta ei pysty. Nainen Naiset ovat typeriä, vaikeita ja hankalia. 

Rehellisesti sanottuna häpeän naiseuttani hyvin, hyvin paljon. Häpeän sitä, miten lapsellinen, pikkumainen, hankala ja epälooginen osaan joskus olla. Typeränä hormonihirviönä mielialani vaihtelevat tavalla, jota kenen tahansa on vaikea sietää. Olen äkkipikainen ja jästipäinen, enkä mielelläni myönnä olevani väärässä, koska olen nainen. Melkein kaikki järjetön toimintani ja ajatteluni on perusteltavissa sillä, että olen nainen, ja käytän tätä myös hyväkseni. Mikä parasta, perustelu on täysin validi, koska nainen. Nainen on aina oikeassa, vaikka ei ole, koska jos joku väittää muuta, on helvetti irti. 

Niin. Lopuksi haluan välittää kaiken myötätuntoni ja syvimmät osanottoni miehille, koska joutuvat elämään näin vaikean ja selittämättömän vastakkaisen sukupuolen kanssa. Vaihtoehtojakaan ei juurikaan ole. Et voi elää naisen kanssa muttet ilmankaan, joten minkäs teet. Säälin teitä. Tietysti miehetkin osaavat olla varsinaisia idiootteja niin halutessaan, ja jotkut yksilöt ovat enemmän kuin toiset, mutta silti. Otan osaa. 

Kaikki feministit, tervetuloa oikeuttamaan oma erityisyytenne! Kommenttiboksi on hyvin liberaali eikä suodata ketään.