VAROITUS! Materiaali saattaa sisältää eeppistä hihkutusta!

Niin. Kun on lykätyn äikän kirjallisuusesseen viimeinen palautuspäivä, blogin kirjoittamisesta tulee äkkiä hypertärkeää. Niin tärkeää, ettei sitä kertakaikkiaan VOI jyrätä jollain turhalla kirjallisuusesseellä.

Viikonloppu oli jotain niin käsittämättömän mahtavaa, ettei sitä kannata tai edes voi tässä kuvata niin, että lopputulos olisi riittävän tyhjentävä. Ajattelin kuitenkin jälleen hiukan maiskutella sanoilla, ihan vain jo senkin takia että muistaisin itse. 

Maata Näkyvissä -festarit. Topias, Atte, Tonja, Ossi, Jankku, Jenni, Miisa, Taija, Tatu, Ville, Eetu, Laura, Niko, Eero, aiojhgökldjadrjgökldsfjgö niin paljon niin paljon niin paljon ihmisiä. Idän Ihmeet. Maailman värit. Katajainen Kansa, Saraste, Kls., Theocracy, Hawk Nelson, Great Wide North. Niin vähän unta. Pitti, niin hyvä tanssiporukka, hiki, mahautuminen, hali, hali. Hali. Lattia. Tunteita. Niin monta moikkaa. Filosofia, festarikissa, kimppakyyti, väärät kaistanvaihdot. Vuodatus, ylistys, rukous, ehtoollinen, niin hyvää Pyhää Henkeä.

Dimitri kuulee Idän Ihmeistä...

Kuule, vihastu ja sitten ihastu. Niin minä tein, siitä tosin on jo vähän aikaa. 

---

Tänään olen nukkunut ja ollut tekemättä mitään, koska kun voimia on tuhlannut niin voimia on hankittava. Skippasin väsymyksen takia äikänkokeen, tiedostin että tulen joka tapauksessa saamaan paremman numeron jos menen tekemään uusintoihin. 

Mietin, että olisi ehkä ihan hyvä löytää joku kultainen keskitie säntäilyn ja paikallaan pysymisen välillä, koska teen molempia suhteellisen intensiivisesti sitten kun jompaan kumpaan ryhdyn. Toisaalta olen ihan onnellinen molempiin, tein sitten kumpaa tahansa, joten ehkä asialla ei ole kiire. Lisäksi säntäily väsymiseen asti taitaa kuulua perusluonteeseeni, joten sen rajoittaminen saattaisi olla vaikeampi homma. Ehkä pitäydyn sittenkin tässä epätasaisessa elämässäni. Aikuisena on aikaa olla tasainen. 

Olen miettinyt milloin ihminen on aikuinen siitä asti, kun täytin 18 vuotta ja huomasin, ettei minusta tullutkaan sellaista. Olen kysellyt siitä ihmisiltä paljon, ja saanut monenlaisia vastauksia. Ne eivät toistaiseksi ole miellyttäneet minua lainkaan. Ehkä saan vielä joskus tietää, ehkä en. Toistaiseksi olen suhteellisen tyytyväinen lapseuteeni. 

Onpa sekava postaus taas näin vaihteeksi.

Tunnen hiukan huonoa omaatuntoa, kun en ole pitkään aikaan valokuvannut mitään mielenkiintoista, ja sen takia bloginikin kuvakanta on pysynyt hiukan tylsänpuoleisena. Olen nuija. myönnetään. Onneksi dillet ystäväni ovat vähintään yhtä nuijia, ja kuvasivat kännykkäni täyteen ihania uusia kuvia sillä välin kun olin itse permannolla todistamassa omaa erityisyyttäni. Niin myös he. Hyvä yleisö, saanko esitellä, blogihistoriani ensimmäiset salamavalokännykkäkuvat: 

Näitä rakastan... sydänsydän... 

Olen utelias. Tykkään tehdä sellaisia typeriä tempauksia ja lakkoja, joissa ei oikeastaan ole mitään järkeä. Haluan vain ottaa selvää, miltä tuntuu olla ilman maitoa tai Facebookia tai olla vuorokausi kokonaan syömättä. Nyt olen saanut päähäni, että voisi olla jännää yrittää elää pelkillä hedelmillä. Sen yhdistäminen punttisharjoitteluun saattaa olla hiukan haastavaa, mutta typerä ja holtiton kun olen niin miksei? 

Vielä jossain vaiheessa. 

Ainiin, vannoin sen vikan mönkään menneen puolimaratonin jälkeen etten enää koskaan osallistu viralliseen juoksutapahtumaan... (Ne jotka eivät vielä tienneet, niin kesän alussa Suomen suurimman juoksutapahtuman Helsinki City Runin tollot tienosoittajat möhlivät jobinsa ja osoittivat juoksijoille väärän reitin, joka oli 466 metriä alle virallisen puolimaratonmatkan. 17 000 juoksijaa diskattiin. *Koko kehon kattava inhon ja sanoinkuvaamattoman frustraation väristys*) ...No, viimeviikolla päätin että juoksen maratonin vielä jonain päivänä. Miksi? Koska Jumala on antanut minulle jalat ja kaiken muunkin tarvittavan. Koska voin. Halleluja sille. Halleluja elämälle.

Ainiin, se essee. Vanrikki Stoolin tarinat ja äärimmäisen virallinen, paneutumalla kirjoitettu kirjallisuusessee, here I come! En ole lukenut kirjaa edes puoliväliin, mutta tajunnanvirta on hyvä.