Valokeila toista kohti

Ihmisten kanssa kommunikointi, keskustelu ja yhdessäolo on varmaan paras asia maan päällä. Ihmiset ympärilläni tekevät maailmastani sellaisen kivan ja kauniin paikan, jollaisena sen tällä hetkellä koen. Olen onnekas saadessani käydä matkaani niin ihanien, erilaisten ja upeiden mestariteosten kanssa. Se on mieletön siunaus ja lahja. Kiitos teille. 

Olen käynyt muuuutaman keskustelun elämäni aikana ja voin sanoa, että kokemusta on ehtinyt kertyä. Olen kiinnittänyt huomiota asioihin, jotka tekevät siitä miellyttävää tai vähemmän miellyttävää. Olen huomannut, että on asioita, jotka ovat yksinkertaisesti ihania, ja joita ihmisten pitäisi EHDOTTOMASTI tehdä enemmän! Niitä asioita on kolme, ja aion nyt listata ne tähän ja toivoa, että ottaisit näistä onkeesi. Yritän itsekin. 

1. PUHUTTEELMINEN NIMELLÄ. Melkein mikään ei ole keskustelussa niin ihanaa, kuin oman nimen kuuleminen. Suomalaiset kutsuvat toisiaan aivan liian vähän nimillä, en edes muista, milloin oilsin kuullut oman nimeni keskustelussa. On kauheaa tajuta, miten usein yritetään kiinnittää toisen huomio sanomalla pelkästään "Hei!" tai jotain muuta yhtä typerän anonyymiä. Oman nimen kuuleminen on kuin musiikkia korville, se tekee alitajuisesti voimakkaan tunteen siitä, että minä olen tärkeä, nyt puhutaan minulle! Se on sanaton kunnianosoitus, viesti siitä että sinä olet tärkeä, haluan puhua juuri sinulle enkä kenellekään muulle. Tää on ehdoton must, lisää tätä.

2. KOSKETTAMINEN on toinen melkein yhtä hyvä tapa, tosin tarvitaan viereen ihminen joka ei pelkää toisen kosketusta. Kosketus toimii melko lailla samoni kuin nimen sanominen. Sen avulla saa kerrottua toiselle, että hän on tärkeä osa keskustelua, jossa on kyse jostain erityisesti kahden osapuolen välisestä asiasta, joka on oleellisella tavalla tärkeä, ei mikään sivuhuomautus. 

3. KYSYMYSTEN ESITTÄMINEN. Uskon, että jokainen haluaa kokea olevansa tärkeä ja ainakin sisimmässään kaipaa huomion saamista, vaikkei itsetunto juuri tietyllä hetkellä oilsikaan riittävän vahva ottamaan sitä vastaan. Kysymysten esittäminen on mielestäni ihana tapa antaa toisen olla hetken aikaa huomion keskipisteenä. Se antaa tilaisuuden itseilmaisulle, henkilö saa antaa jotain itsestään, ja vielä ilman, että hänen tarvitsee itse tehdä aloitetta. Päinvastoin, häneltä on jopa pyydetty sitä. On ihanaa vastata kysymyksiin, ja mitä syvempi kysymys, sen parempi. Näin itse koen. 

Siinä ne. Ihmiset, olkaa uteliaita toisistanne, koskettakaa, puhutelkaa nimellä, kyselkää, näyttäkää että toinen on tärkeä. Antakaa toisillenne mahdollisuus olla hetki valokeilassa.